Lukijat

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

matka

Mandala haasteena on nyt matka.  En jaksa piirtää  en paljon miettiä. Avasin valokuva albumini ja keräsin kuvia matkoiltani, Kreeta Hania, Rodos Ellin ranta, Gambona, Kanarian saaret Fuertefentura, Portugal Portimao, Turkki Marmaris, Espanja Benidorm.. Valitsin kollaasiin pari kuvaa kaikista maista.
Yhteistä matkoille on ollut irtautuminen arjesta, loma, aurinko, meri ja lepo sekä jossain määrin baila bailaa..

Tämä ei ole  manda vaan kollaasi. Olkoon näin tällä kertaa.
 Matkan voi tehdä niin monella tapaa. Matkustaa eri paikoissa, tai vierailla ystävien luona, tutkia omaa mieltään , ajatuksiaan, tunteitaan.
Jokainen kuva tässäkin kollaasissa kertoo pienen tarinan , mutta lähinnä vain itselleni.
 Alhaalla olen Kanarialla poikani ja hänen tyttärensä seurassa, Portugalin unikot kukkivat vierellä. Ylhäällä kävelen Via Dolorosaa Pääsiäisenä Rodoksella. Se kävely jäi mieleeni ja vaikutti syvästi vaikka kuljin kauempana jäljessä suuresta kulkueesta, mutta loppuun asti kuljin ja menin vielä kirkkoonkin.
Kreetan Hanian Aasilla on  oma tarina.- kerron sen nyt hyvin lyhyesti.

Olin Kreetalla kahden viikon seuramatkojen lomalla yksin, mutta en hetkeäkään yksin. Hotellissa oli niin paljon suomalaisia että aina löytyi kavereita menimpä rannalle, syömään, tanssimaan tai ostoksille.
Yhtenä iltna lähdin runovihkoni ja kynäni kanssa rannalle yksin, valitsin paikan jossa ei yleensä käynyt ketään, ranta oli kivinen ja uimaranta oli vähän kauempana.
Mielessäni hain tunnelmia auringon laskusta mereen ja  kaikesta siitä hiljaisesta huminasta aaltojen vieriessä laiskana rantakiviin.
 Ajatuksissani keräsin istuessani hiekalla isommat kivet ympärilleni, istuin keskellä kiviukehääni ja suljin silmäni hengittäen syvään tapaillen kevyttä meditaatio tilaa. Aurinko lämmitti ihoa , vielä hetken, se loisti häikäisevänä valona meren yllä. Hetki oli mitä ihanin, mieleeni tulvi jo ensimmäisiä säkeitä joita voisin kirjoittaa vihkooni.
Samalla hetkellä kun nostin vihkon alkaakseni kirjoittaa kuulin voimakkaan solahtavan äänen. Niinkuin suuri aalto olisi vyörynyt rantakiville,  mutta meri oli lähes tyyni. Hetken luulin näkeväni näkyjä, mererestä nousi alaston mies.
Häkellyin täysin, tuijotin miestä kuin aavetta, jos vaikka katoaisi.  Ei, hän nousi merestä yhä ylemmäs  ja täytyy sanoa, että hän oli kaunein mies mitä olen koskaan nähnyt.
  Järki kultani kuitenkin älähti, Ylös ja pois kun vielä pääset. Keräsin vähäiset tavarani ja potkaisin kivikehäni rikki.. Mutisin mielessäni, - senkin noitakehä..
 Kävelin muutaman metrin hotellille päin ja törmäsin Aasiin.
 Aasi seisoi rauhallisena , plataani oksaan sidottuna.  Menin sen luokse ja taputtelin sen selkää ja se katsoi minuun hyvin lempeästi..Sitten älysin yhtäkkiä, että aasi oli sen miehen  joka oli meressä ja tulossa perästäni, kuulin jo askelten hiljaisen rapinan.
Säntäsin juoksuun ja  hotellin pihalla kerroin tutuille suomalais ystäville, että törmäsin rannalla alastomaan mieheen ja aasiin.
He nauroivat minulle ja ilkkuivat, että taidan nähdä unikuviani ja omia toiveitani..Niinkai sitten totesin ja menin huoneeseeni ja parvekkelle, ehdin nähdä lyhyen vilahduksen auringosta joka laski mereen.
  Kun  myöhemmin vilkaisin alas pation baariin näin "meren miehen"  siististi pukeutuneena baarissa ja hän  katsoi suoraan silmiini viitaten kädellään viereensä.  Odotin pitkän tuokion ja katsoin uudelleen, jospa olen kuitenkin päästäni sekaisin.  No siellä hän yhä istui ja odotti..- kenties minua. Pohdin miten mies oli päässyt mereen huomaamattani, hän oli  varmasti nähnyt minut ja kiertänyt oikealta veteen ja uinut hiljaa aivan eteeni. Hän asui todennäköisesti hyvin lähellä, koska hotellin baarissa en nähnyt aasia vain miehen .Etelän miehiltä ei mielikuvitusta puutu kun he lähestyvät naista, kuitenkaan kukaan ei ole koskaan loukannut minua mitenkään, ei sanoin eikä teoin.
Minä olin lähtenyt matkalle , unohtaakseni monia kipeitä asioita.

4 kommenttia:

  1. Kivasti kokosit mandalan matkakorteistasi. Paljon olet matkustellut! Ja sieltä mieleen tuli jännittävä tarina. Jotenkin minusta tuntuu, että tarina jatkui paljon pidempään, niin oli salaperäinen loppu :)

    VastaaPoista
  2. Upposin niin tarinaan, että melkein unohdin mandalan. kyllä tämä on mandala siinä, missä muutkin. Tarina kosketti ihmeisiin uskovaa...

    VastaaPoista
  3. Kaunis kuvakokoelma. Hyvää syksyn jatketta.

    VastaaPoista
  4. Oikea matkamandala, muistojen mandala. Hieno idea koota korteista mandala.

    VastaaPoista